Kierrätystä

Tiistaina, oikein pahalla pyryilmalla, lähdin ostoksille Konttiin. Edellisellä kerralla joitain vuosia sitten en tainnut ostaa mitään. Tällä kerralla ostettavaa löytyi enemmänkin.

Pari Iittalan lasikulhoa löytyi. Näitä ei enää valmisteta, mutta ostimme näitä joskus aikanaan Iittalan tehtaanmyymälästä kirkkaina.

Äidilleni ostin kolme kukikasta juomalasia, jollaisia hänellä on jo entuudestaan. Pikkuinen kannu oli niin houkutteleva, että sellainenkin lähti matkaan.

 Jaakolle ostin työtuolin askarteluhuoneeseen. Eihän tämä kovin häävi ollut, mutta uudella päällisellä muuttui kivemmaksi. Jälkeenpäin vasta kuulin, että istuin on myös aika kova. Onneksi tällä tuolilla ei kuitenkaan kovin pitkiä aikoja kerrallaan istuta.

 Kurkkaan aina varmuuden vuoksi myös verhot läpi. Eivät nämä meidän ikkunaan päädy, vaan todennäköisesti ompelutöiden materiaaliksi.

Tuunaustorilla oli mahtavat määrät vetoketjuja! Punnitsin niitä surutta pussiin isot määrät. Kilohinta oli 4 e, joten tällaisen pussin sai 40 sentillä...

Joskus vuosia sitten sain ison määrän kierrätyskankaita. Mukana oli myös kasa farkkujen takataskuja. Nyt päätin niistä tehdä jotain. No, kaksi lokerikkoa niistä sitten tuli. Nämä lähtevät myöhemmin keväällä sukulaislapsille synttärilahjoiksi.

Eilen kävin vanhempieni luona. Heillä tavaraa riittää, kun isossa talossa asuvat. Sain mukaani tuoremehulingon, joka on seissyt käyttämättömänä ainakin kymmenen vuotta. Hyvin se toimii, miksikäs se siellä kaapin päällä menisikään. Tänään tein porkkana-omenamehua. Katsotaan, mikä sekoitus huomiselle keksitään!

Olen jokusen aikaa ollut mukana Netcyclerissä, jossa voi vaihtaa tavaroita. En ole tehnyt kuin pari vaihtoa, mutta silti on sellainen olo, että homma on tosi työlästä ja ei niin näppärää:
Ensinnäkin, postitus on oma hommansa. Pienet tavarat viedään valmiissa kirjekuoressa postilaatikkoon - tosin oma hommansa siinäkin on, kun ei asu ihan postilaatikon vieressä. Toinen juttu onkin sitten isompien tavaroiden lähettäminen: Täytyy miettiä pakkausmateriaalit ja viedä paketti postiin. Kyllähän se tietysti sujuu kauppareissulla, mutta lisäksi pitää vielä mahdollisesti eri päivänä hakea myös itselle tule pakettikin postista.
Toisekseen, ihmiset tarjoavat vaihdossa omia tavaroitaan, jotka eivät vastaa arvoltaan välttämättä mitenkään itse haluamaansa tavaraa. Esim. moni olisi ottanut käyttämättömät Finlaysonin pussilakanat puoli-ilmaiseksi...
Ne Finlaysonin pussilakanat vein eilen vanhemmilleni, koska mielummin annan ne ihan ilmaiseksi tutulle.
Kolmantena, tavaroiden kuvien ja tietojen syöttäminen nettiin on työlästä. Jokaisesta pitäisi laittaa riittävästi tietoja ja lisäksi vielä punnita lähetystä varten. Karvaasi kantapään kautta jouduin oppimaan, että punnitseminen on tärkeää. Yksi kirja painoi ilmoittamaani enemmän ja jouduin itse maksamaan koko 3,6 euron postimaksun vastaanottajan puolesta.

Kontissa käynti oli silmät avaava kokemus. Ihmiset antavat hyvääkin tavaraa SPR:lle myyntiin. Itsekin tulin siihen tulokseen, että jatkossa annan ylimääräiset tavarat tutuille, vien ne Konttiin tai muuhun hyväntekeväisyyteen. Niin pääsee paljon helpommalla kuin yksittäisiä tavaroita Netcyclerin kautta vaihtaen. Ja jos itselleen jotain haluaa, löytyy Kontista ihan mukavia vaihtoehtoja.

Paikkojen siivoaminen tekee kyllä hyvää, ja sen voi antaa tehdä myös muille hyvää!

Saara