Uusia käyttötarkoituksia

Siivosin ompelupöytää ja kangaskaappia (sekä hyllyä ja sen vieressä olevaa laatikkokasaa...). Laatikollinen nahkapaloja on lähetetty ympäri Suomen maata aktiivisempaan käyttöön. Tilkkuja on kasattu yhteen kassiin vietäväksi töihin, iltapäivähoidon puolelle, askartelutarvikkeiksi. Välillä tulee ihan idea- ja materiaaliähky, eikä vaan saa mitään aloitettua.

Vanhaa kylpytakkia aloin pienentää kummitytölle sopivaksi. Mittailin kaavaa ja yritin vapaalla kädellä leikata kappaleita pienempään takkiin. Toisen hihan ehdin jo istuttaa paikallee, kun totesin homman epätoivoiseksi. Pieni surffaus netissä antoi parempia (ja helpompia) vaihtoehtoja froteen uusiokäytölle.

Kestovanulappuja ompelin kerran aikaisemminkin. Nyt on toisella puolella froteeta ja toisella jämä- tai kierrätystrikoota.

Isommista paloista tein saumurilla reunat huolittelemalla rättejä. Taskuista sai yhteen ompelemalla pesukintaan. Reunaan oli pakko laittaa nauhaa koristeeksi, muuten olisi jäänyt aikanaan puretun merkin lankajämät esille. Osa näistä päätyy omaan käyttöön, osa odottamaan lahjaksi päätymistä.

Ompelupöydän alla oli epämääräisiä pussukoita, joihin olin kerännyt pois annettavia tai myytäviä kankaita. Löysin sieltä myös valmiiksi paloina saamaani kierrätettyä villaneulosta. Paljon on näkynyt ruttupipoja netissä viime aikoina ja itsekin piti kokeilla. Erinomainen ohje löytyi Iloisen Kettuliinin blogista.

Oikeanpuoleisessa pipossa kokeilin rypyttää vain toista reunaa. Huipulle jäi terävä hiippa, jonka päädyin kiinnittämään napin kanssa pipon sivuun.

Tällaiset yksinkertaiset ompelut ovat mukavaa rentoutumista. Ei tarvitse niin tarkkaan katsoa jokaisessa vaiheessa, mitä tekee. Saumuri vaan surisee!

Saara