Lumitähdet

Joulu on jo ihan pian! Oman haasteensa koristeluihin asettaa 1-vuotias, joka ylettyy ja ehtii moneen paikkaan. Perinteiset lumitähdet ovat riittävän ylös aseteltuina turvassa. Osan kiinnitin myös alemmas, jotta pikkuihminen saa myös ihastella näitä.

Joulukortit tarrasta

Viime vuonna joulukortit jäivät kokonaan tekemättä ja lähettämättä tiiviissä vauva-arjessa. Vuoden aikana olen ehtinyt harjoitella Cameon käyttöä ja kotiuttanut rullan tarraa. Niistä lähtökohdista lähdettiin tänä vuonna korttien tekoon. Ei silti liian helppoa ja nopeaa, koska koko päivä hommaan silti kului.

Kaunista puuvillasta

Blogi on hiljainen, vaikka ompelun saralla koko ajan tapahtuu hiukan. Hidasta se on, kun pikkumies keskeyttää usein homman, mutta vähän kerrallaan etenee.

Nykyään iso käsilaukku on tarpeen, kun mukana täytyy olla mukana kaikenlaista pikkumiehen varalle. Tähän asti (noin 8 kk) mukana on kulkenut tavaraa mm. näin:

No, eipä uskoisi kyseisen nyssäkän omistajan olevan innokas ompelija! Tänään valitsin pari kaunista kangasta ja päiväunien aikaan laitettiin tilanne kuntoon.

 Päällikangas on käsityömessuilta ostettua autopuuvillaa ja sisus Marimekon keltaista kuviopuuvillaa. Sisään mahtuu varavaatteet , harso, vaippa ja puhdistuspyyhkeitä. Peruskauppareissulla ei yleensä kyllä varavaatteita mukana ole, mutta osuivat nyt kuitenkin kuvaan.

Eräs tuttu sai minut innostumaan kalentereista eli plannereista. Akateemisessa kirjakaupassa ei niitä tähän aikaan vuodesta, keskellä heinäkuuta, ollut tarjolla, joten päädyin tekemään itse. Tätä tein ilman suunnitelmia noin viikon ajan pienissä pätkissä. Harvinaista kyllä, päädyin myös ratkomaan, kun kansien päällisestä tuli ensin liian tiukka! Ja tilanteen mukaan päädyin kiinnittämään päälliset muotoonsa vinonauhan avulla. Sisällä on A5-kokoinen kapea kansio, johon tulostin kalenterisivut netistä ( Studiol2e ja Philofaxy ).

Etukansi

 

 Takakansi

 Viikkoaukeama

 Etukansi sisältä

 Takakansi sisältä

 Kansion päällisessä yhdistelin erilaisia nättejä puuvillatilkkuja, ricrac-nauhaa sekä pitsinauhoja. Pehmusteena on liimaharsolla kiinnitettyä collegeä ja vuorina pikkukukallista puuvillaa. Hermo meinasi mennä, kun oli paikoitellen niin paksua ommeltavaa, että neulat katkeilivat ja kone jumittui, mutta valmista tuli! Ja olen tyytyväinen lopputulokseen.

Puuvillaa pitäisi ommella useamminkin, koska se on yleensä erittäin suoraviivaista hommaa!

Saara

Loppuvuoden valmistuneet

Vähän on tullut joulukuussa valmiiksi, mutta kuvat olen silti yrittänyt ottaa, kun osa lähti jo jouluna lahjoina eteenpäin.

Kännyköille ompelin netistä löytyneen ohjeen mukaan "nojatuoleja".

Mies kaipasi reppuun lisää näkyvyyttä talven pimeyteen.

 Sivuissa olevissa heijastimissa on kiinteät lenkit ylhäällä ja alhaalla kiinnitystä varten. Keskelle tulevan heijastimen päissä on nepparit kiinnittämiseen.

Viime keväänä ompelin satunneisesti tilkkuja yhteen  ja ompelin ne jo tilkkupeiton päällikankaaksikin. Tähän asti meni, että vuori ja taustakangas tuli katsottua kuntoon ja peitto tikattua. Tämä on menossa lahjaksi, mutta en ole vielä päättänyt kenelle. Yksi tai kaksi ehdokasta on jo mielessä.

 Ostin joskus tällaista paneelikangasta, josta saa laitettua lapun työhön. Nyt vasta pääsi tämäkin ekaa kertaa käyttöön!

Osa lahjoista oli kierrätysmateriaaleista tehdyissä paperipusseissa. Sytykeruusut päätyivät näihin.

  

Olen koko vuoden ajan pitänyt kirjaa kangasmäärästä ja siitä aion vielä tehdä tarkemman selvityksen. Loppuvuodesta olen ollut 1,5 kk kankaattomalla, mutta silti vuoden saldo jää aika paljon plussalle. Siitä siis myöhemmin lisää!

Saara

Neljä paitaa ja kaksi UFOa

Loma on monta kertaa alkanut kangaskauppakäynnilla. Niin tälläkin kertaa. Triteksiltä tarttui mukaan kassillinen kauniita kankaita. Määrä on iso, mutta toisaalta joskus on tullut kaksikin kassillista...

Ensimmäinen kangas tuli jo ommeltua vaatteeksi asti. Melkein ennätyksellistä nopeutta!

Kaava: Vesiputouspääntiepaita OW 2/2010
Kangas: trikoo Triteks

Samalla kertaa leikkasin pari muutakin kangasta paidoiksi. Sama kaava ja kankaat näissäkin Triteksistä.

 Soikiokangasta jäi vielä toppiinkin:

Lähden viime kevään tapaan toukokuussa opiskelijoiden kanssa kulttuurimatkalle etelän lämpöön, joten voihan sen valmistautumisen aloittaa jo helmikuussa! Pitkähihaiset menevät jo nytkin kivasti työpaitoina, kun pakkaset ovat hellittäneet.

Facebookin ompeluryhmässä on helmikuun viimeisen viikon haasteena ommella keskeneräisiä töitä valmiiksi. Jotkin isot, työläät tai tylsät työt jäävät minulta kesken, joten "UFO":ja löytyy vaikka koko lomaviikon tarpeiksi.

Ensin valmistui jämäkankaista kesällä aloitettu kassi:

Isompitöinen keskeneräinen oli kahvipusseista punottu koppa tai kauppakori. Suikaleiden ompelussa on todella iso homma. Oma ompelukoneeni ei sovellu kahvipussien ompeluun, mutta onneksi minulla on äidin ostama "kakkoskone", ikivanha metallinen mekaaninen Eva, joka ompelee ongelmitta paksua kangasta. Pari neulaa onnistui katkomaan ja vääntämään työssä. Sormet joutuvat pujottelun loppuvaiheessa koville, kun suikaleita kiristetään ja päitä pujotellaan.

 Ylijäämäpätkistä tein pannunalusen pujottelemalla ja ompelemalla reunat. Pusseina tässä on Pirkka Costa Ricaa. Kantokahvat on tehty tukevasta mustasta keinopuitunauhasta. (Todellisuudessa se on Motonetistä ostettua kapeaa tavaransidontaliinaa.)

Kahvipusseja ja koiranruokapusseja olisi toiseenkin koppaan. Ihmettelen vaan, miten jotkut ihmiset pystyvät tekemään näitä useitakin peräjälkeen ja saattavat vielä myydäkin todella edullisesti.

Keskeneräisissä töissä on se hyvä puoli, että niiden tekeminen ei ala kankaiden leikkuulla, joka on mielestäni tylsä osa ompeluprojekteja. Joten eiköhän vaan kannattaisi heti jatkaa seuraavalla UFO:lla!

Saara

Kankaita, lankoja ynnä muuta

Kangasostot joutuivat viimeisimmän Triteks-käynnin jälkeen tauolle, kun heinäkuussa aloitettu kangaslaskuri hyppäsi yli +30 metriin. Ensi viikolla suunnittelen käyväni Marimekon Herttoniemen myymälässä, joten saa nähdä kuinka selviän kangashoukutuksista. Tai sitten yritän keksiä jotain muuta ohjelmaa.

Mielenkiintoinen löytö oli vanha ulkoilukangas, jossa ilmeisesti on heijastava kuvionti:

Aloitin myös steinernuken teon. Päätä on jo valmisteltu ja vartalon osat ommeltu.

Kangasvaraston lisäksi lankojakin on kertynyt paljon, vaikka aika vähän neulon ja virkkaan. Paksusta villalangasta tein yhden illan aikana kaulurin.

Menninen- blogista löysin uudenlaisen pintakuvion sukkiin ja päädyin samalla kokeilemaan kahden sukan neulomista kerralla yhdellä pyöröpuikolla. Langat meinasivat mennä solmuun, mutta kantapäitä lukuunottamatta sujui hyvin.

Ompeleminen on ollut vähäistä, mutta kokeilin kuitenkin erilaisten heijastinten tekoa. Pariin applikoin kirjomalla heijastinkankaan pohjakankaaseen kiinni, osaan laitoin heijastinnauhaa. Hyvin heijastaa!

Myös yksi avain sai heijastavan nauhan:

Suurin ompelun on ollut viime perjantain Ylläri-SavaWay, jossa naamarista inspiroituneena piti ommella jotain. Pikkumusta oli muutenkin tehtävien listalla, joten kyllähän sellainen naamarinkin kanssa sopii.

Tästä lähdettiin klo 21.10...

... ja tähän päädyttiin klo 22.30...

Kaava: Yhdistettynä Onion 2035 ja Bohemian-tunika OW 5/2008
Kankaat: Helman ja hihojen paksu trikoo Triteks, yläosan samettikuvioinen trikoo Eurokankaasta n. 10 v sitten

Pientä askartelua vielä loppuun pääasiassa kierrätysmateriaaleista:

Bloggaamisen sijaan olen pyrkinyt tekemään kaikenlaisia käsitöitä. Töissä on monenlaista stressiä, joka on vaatinut käsillä tekemistä vastapainokseen. Mutta kyllä tämä syksy kohta Jouluun jo kääntyy!

Saara

Kahvintuoksua ja kaikenlaista muuta

Vaatekaapin siivouksen jälkimainigeissa edelleen pidensin raidallista trikoopaitaa yksivärisellä jämätrikoolla. Olen joskus reilu 10 v sitten saanut paidan ja silloin olin muokannut pääntietä isommaksi ja helmaa lyhyemmäksi. Nyt sitten tuli kuitenkin helmaa taas lisää ja uusi kanttaus pääntielle.

Ennen:

Jälkeen:

Näin valokuvasta katsottuna paita antaa tosi tukevan tai vähintääkin tasapaksun vaikutelman musta, hmm...

Viime jouluksi tein yöpukuja ison kasan lahjoiksi. Tästä kankaasta mallailin jo silloin yöpaitaa, mutta ajanpuutteen ja kankaan niukkuuden takia tämä kangas jäi silti käyttämättä. Nyt tein siitä itselleni pyjaman ensi talvea odottamaan. Kuviot menee monessa kohtaa hassusti, koska kankaassa oleva "puu" on tosi iso. Kaavat on sekalaisia kaavakansiosta löytyneitä kaavoja vuosien varrelta. Paita taisi olla jollain trikoopaidan kaavalla tehty ja housut urheiluhousujen kaavalla.

En juurikaan ollut vaatteissa vihreän ystävä, mutta nyt on parikin turkoosia vaatetta tullut tehtyä, tässä uusin:

Kaava: OW 2/2007 perustoppi
Kangas: Tiritomista trikoo, resori äidin varastoista

Olen saanut kerättyä tasaisesti vuosien saatossa kahvipusseja kassien ja korien  tekoon. Keräämiseen olen saanut myös apua innokkailta kahvinjuojilta. Löysin netistä ohjeen, jonka mukaan kahvipusseja voi sulattaa toisiinsa kiinni. Turkoosin topin resorit olivat pesukoneessa pyörimässä, joten piti keksiä odotellessa jotain muuta tekemistä.

Pussit sulatettiin silitysraudalla leivinpaperien välissä kiinni toisiinsa.

Valmis "kangas". Levyn teossa on huomioitu, että molemmilla puolilla tekstit tulevat oikeinpäin. Kappale jatkuu siis pohjan ali:

 Äidiltäni lainassa oleva vanha rautainen Eva oli loistava kahvipussien ompelussa. Tein sangat kaksinkertaiseksi taitetusta nylonnauhasta, jonka senkin olen äitini varastoista saanut.

Valmis kassi on todella suuri. Tässä on hyvä kahvipussien kerääjän kantaa suurempiankin määriä uusia kahvipaketteja kaupasta! (Tämä kassi menee vuosien yhteistyöstä kiitokseksi.)

Kangasvarastosta kävin läpi trikookankaita. Kuvasin ne tuonne Kangasvarasto-sivulle. Yksivärisistä oli kuvauksen aikaan puutetta, mutta ehdin jo siihen saada onneksi täydennystä.

Loma jatkuu, tällä hetkellä näyttää että aikaisempaa vähän viileämmissä merkeissä. Mulle kyllä kelpaa pilvisemmätkin säät. Sunnuntaina tuli venettä vesille valmisteltaessa ja laskettaessa poltetua myös käsivarret (turkoosin topin kuvassa näkyy vähän rusketusrajoja...). Venekin on vihdoinkin vesissä. Koskahan sitä pääsisikään kesän ensi purjehdukselle?

Saara

Kankaaton kuukausi kohta ohi

Nopeasti on aika vierähtänyt tammikuussa. Työt jakui loppiaisen jälkeen ja siinä sitten onkin taas riittänyt tekemistä.

Ensin haluan esitellä oivallukseni, jonka tein  siivottuani lehtikoteloista vanhoja tarpeettomia käsityölehtiä pois. (Annoin osan ihan oikeasti käyttöönkin, mutta muutamat päätyivät tällaiseen kierrätykseen.)

Malli: Paperinen lahjakassi, muokattuna, Ihanat itsetehdyt laukut -kirjasta, mittoja muutettu
Materiaalit: 1 kpl kaava-arkkeja, kontaktimuovia, tukevaa valkoista nauhaa
Muuta: Ohjeessa kehoitettiin käyttämään ilmeisestikin kristallimuovia, mutta itse käytin tavallista ohutta kontaktimuovia.

Yritin netistä etsiä vastaavanlaisia kasseja, mutta en löytänyt. Tällainen kassi sopisi kyllä monellekin ompelunharrastajalle! Mulla on suunnitteilla myös muita "sarjaan" sopivia tuotteita.

Tammikuussa on eniten vienyt aikaa uuden päiväpeiton ompelu. Aloitin sen jo tammikuun alussa, mutta jossain vaiheessa kyllästyin sen tekemiseen. Kolmiot tehtiin pikatekniikalla, joka ohjeistettiin Husqvarnan aikanaan julkaisemassa ZigZag-lehdessä. Olin tätä mallia pitkään ihaillut ja nyt päätin laittaa vihdoinkin kangaskaapin kätköistä kauniita puuvillakankaita käyttöön!

 Tässä vaiheessa peitto edelleenkin on; palat on ommeltu jonoiksi, mutta niitä ei ole vielä liitetty yhteen. Reunuksetkin puuttuvat vielä kuvasta. Tikkaaminen tulee olemaan iso homma, vaikka yläsyöttäjän sainkin joululahjaksi.

Joululomalla tilasin pari ompelukirjaa netistä.Olin jo aikaisemmin lainannut kirjastosta Emily Blumenthalin Käsilaukkukirjan, mutta jouduin sen heti jo palauttamaan ilman uusintaa, kun joku oli sen varannut. Tilasin sen sitten omaksi itselle.

Innostuin paljon vetoketjullisesta olkakassista, mutta ompelun yhteydessä jouduin kyllä pettymään ohjeisiin.

Kaava: Olkakassi, kirjasta Käsilaukkukirja
Kangas: Tukava puuvilla Kangasnhamstereista ostetusta kangaspaketista, vuori oranssia lakanaa, vetoketju Kontista
Muuta: Kaavan suurentaminen ei ollut ihan yksinkertainen homma, vaikka tietotekniikka oli apuna.

Kankaattoman kuukauden viimeisiä päiviä sinnitellen,
Saara