Paloista

Aikaisemmassa kirjoituksessa taisin mainita tuoremehukoneen, jonka sain äidiltäni mukaani.

Tuoremehut ovat hyviä, kun materiaalit ovat hyviä. Pääasiassa olen tehnyt mehua porkkanoista, omenoista ja päärynöistä. Kannattaa tehdä kerralla koko kannullinen, koska kone sotkeentuu pahasti ja täytyy puhdistaa joka kerran jälkeen.

Mehunteossa syntyvä mäski on aika hyvänoloista. Kerran käytin sitä porkkanakakun tekoon ja siihen se hyvin sopiikin. Myös puuronkeittoon sitä voisi kokeilla.

Kotiliedessä oli myynnissä kauniita tilkkutyynyjä. Harvemmin tulee tilailtua niistä mitään, joten kaivoin hiukan kangaslaatikoista tilkkuja ja kokosin kaksi tyynynpäällistä niistä. Vihdoinkin pääsivät käyttöön vuosikausia kaapissa odottaneet lyhyet pitsikapan ja brodeeratun kapan pätkät. Pitsin ompelin toisen kankaan päälle. Tilkkupäällisen ja vuorin väliin laitoin ohuen vanulevyn, jonka toisessa tyynyssä tikkasin suoraan kaarevalla ompeleella ja toisessa vapaatikkauksella. Vapaatikkaus en tunnu onnistuvan mun ompelukoneella. Löysinkin lopulta syyksi vääränlaisen paininjalan. Sellainen ylös-alas kulkeva pitäisi ehkä hankkia. Lopputulokseen olen tyytyväinen. Ystäväni Niinan esimerkkiä seuraten laitoin pitkästä aikaa terettäkin reunoihin. Niistä tulee kivasti ryhtiä.

Tällä viikolla oli fysiikan ja matematiikan ylioppilaskirjoitukset, joista molemmista minulla on korjattavaa ensi viikolle. Onneksi muuten on helpompaa töissä tästä eteenpäin, niin ehtii kokeita korjata sitten oikein urakalla.

Kevät on selkeästikin alkanut! Aurinkoista viikonloppua!

Saara

Kierrätystä

Tiistaina, oikein pahalla pyryilmalla, lähdin ostoksille Konttiin. Edellisellä kerralla joitain vuosia sitten en tainnut ostaa mitään. Tällä kerralla ostettavaa löytyi enemmänkin.

Pari Iittalan lasikulhoa löytyi. Näitä ei enää valmisteta, mutta ostimme näitä joskus aikanaan Iittalan tehtaanmyymälästä kirkkaina.

Äidilleni ostin kolme kukikasta juomalasia, jollaisia hänellä on jo entuudestaan. Pikkuinen kannu oli niin houkutteleva, että sellainenkin lähti matkaan.

 Jaakolle ostin työtuolin askarteluhuoneeseen. Eihän tämä kovin häävi ollut, mutta uudella päällisellä muuttui kivemmaksi. Jälkeenpäin vasta kuulin, että istuin on myös aika kova. Onneksi tällä tuolilla ei kuitenkaan kovin pitkiä aikoja kerrallaan istuta.

 Kurkkaan aina varmuuden vuoksi myös verhot läpi. Eivät nämä meidän ikkunaan päädy, vaan todennäköisesti ompelutöiden materiaaliksi.

Tuunaustorilla oli mahtavat määrät vetoketjuja! Punnitsin niitä surutta pussiin isot määrät. Kilohinta oli 4 e, joten tällaisen pussin sai 40 sentillä...

Joskus vuosia sitten sain ison määrän kierrätyskankaita. Mukana oli myös kasa farkkujen takataskuja. Nyt päätin niistä tehdä jotain. No, kaksi lokerikkoa niistä sitten tuli. Nämä lähtevät myöhemmin keväällä sukulaislapsille synttärilahjoiksi.

Eilen kävin vanhempieni luona. Heillä tavaraa riittää, kun isossa talossa asuvat. Sain mukaani tuoremehulingon, joka on seissyt käyttämättömänä ainakin kymmenen vuotta. Hyvin se toimii, miksikäs se siellä kaapin päällä menisikään. Tänään tein porkkana-omenamehua. Katsotaan, mikä sekoitus huomiselle keksitään!

Olen jokusen aikaa ollut mukana Netcyclerissä, jossa voi vaihtaa tavaroita. En ole tehnyt kuin pari vaihtoa, mutta silti on sellainen olo, että homma on tosi työlästä ja ei niin näppärää:
Ensinnäkin, postitus on oma hommansa. Pienet tavarat viedään valmiissa kirjekuoressa postilaatikkoon - tosin oma hommansa siinäkin on, kun ei asu ihan postilaatikon vieressä. Toinen juttu onkin sitten isompien tavaroiden lähettäminen: Täytyy miettiä pakkausmateriaalit ja viedä paketti postiin. Kyllähän se tietysti sujuu kauppareissulla, mutta lisäksi pitää vielä mahdollisesti eri päivänä hakea myös itselle tule pakettikin postista.
Toisekseen, ihmiset tarjoavat vaihdossa omia tavaroitaan, jotka eivät vastaa arvoltaan välttämättä mitenkään itse haluamaansa tavaraa. Esim. moni olisi ottanut käyttämättömät Finlaysonin pussilakanat puoli-ilmaiseksi...
Ne Finlaysonin pussilakanat vein eilen vanhemmilleni, koska mielummin annan ne ihan ilmaiseksi tutulle.
Kolmantena, tavaroiden kuvien ja tietojen syöttäminen nettiin on työlästä. Jokaisesta pitäisi laittaa riittävästi tietoja ja lisäksi vielä punnita lähetystä varten. Karvaasi kantapään kautta jouduin oppimaan, että punnitseminen on tärkeää. Yksi kirja painoi ilmoittamaani enemmän ja jouduin itse maksamaan koko 3,6 euron postimaksun vastaanottajan puolesta.

Kontissa käynti oli silmät avaava kokemus. Ihmiset antavat hyvääkin tavaraa SPR:lle myyntiin. Itsekin tulin siihen tulokseen, että jatkossa annan ylimääräiset tavarat tutuille, vien ne Konttiin tai muuhun hyväntekeväisyyteen. Niin pääsee paljon helpommalla kuin yksittäisiä tavaroita Netcyclerin kautta vaihtaen. Ja jos itselleen jotain haluaa, löytyy Kontista ihan mukavia vaihtoehtoja.

Paikkojen siivoaminen tekee kyllä hyvää, ja sen voi antaa tehdä myös muille hyvää!

Saara

Kukkapaitoja

Eliisalle tervetulotoivotukset ekaksi blogin lukijaksi!

Tämä blogaaminen jatkuu totuttuun tapaan todella epäsäännöllisenä. Lomalla ehtii ja töissä ollessa ei juurikaan ehdi. Toivon tosissani vähän tasaisempaa työtahtia ensi vuodelle.

Mutta nyt lomalla siis ompelutöitä on tehty reippaasti. Tänään otin käsittelyyn Triteksistä ostetut ilmeisestikin Nanson kukkatrikoot. Molempia värejä oli hiukan niukat määrät. Punasävyisessä kankaassa tingin T-paidan pituudessa pari senttiä. Kaavana on Ottobre Womanin kaava 303. Hihojen kohdalla olisin voinut vähän tarkemmin miettiä kuvion kohdistusta!

Harmaasävyisestä kankaasta ajattelin ensin tehdä pitkähihaisen tunikan, mutta kangas ei riittänytkään enää hihoihin. Leikkasin kädenteiltä saumanvarat pois ja kanttasin nekin trikookaitaleella. Tämäkin kaava on Ottobrestä, tosin jostain eri numerosta. Edessä on pääntiellä pienet rypytykset keskellä.

Huomenna onkin varmaan vuorossa ostoskierros. Mietiskelin vähän Kontissa käyntiä. Jotkut ovat kuulemma sieltäkin löytäneet kivoja tarvikkeita käsitöihin. Tosin netistä jo valmiiksi katselin myös, että sellainen firma kuin Zipperstop toimittaa USA:sta myös Suomeen vetoketjuja ym. tarvikkeita.

Aurinkoisia päiviä toivoen,

Saara

Parempia kuvia

Edellisessä kirjoituksessa lupailin parempia kuvia juhlapuvusta. Kyllä niitä otettiinkin, mutta mistää ei tullut kovin edustavaa. Mutta on edes päälle puettuna kuvissa.

Oltiin reilu viikko sitten työkavereiden kanssa helmikurssilla. Siellä valmistuneet helmet olivat heti karonkassa käytössä. Näiden piti olla ns. arkihelmet, mutta hyvin kelpasivat juhliinkin.

Perjantaina alkoi kauan odotettu hiihtoloma. Viime viikot ovat olleet todella työntäyteisiä, joten kyllä nyt lomasta todella nauttiikin. Lepäillessä se loma pääasiassa menee. Ja käsityöt on osa sitä lepoa!

Viikolla aloittelin jo trikoo-ompeluita ja jatkoin loppuun nyt viikonloppuna. Ensin valmistui kaksi V-päänteistä T-paitaa vanhalla Suuren käsityölehden kaavalla.

Sitten valmistui yksi toppi Ottobren kaavalla.

Ja vielä yksi T-paita Ottobren kaavalla 303. Raitapaita oli "pakko" saada mukaan, koska raidat olivat Ompeluelämän haasteena tällä viikolla. Viime hetkeen meni tämän paidan kanssa!

Yöpukuja ei voi varmaan olla liikaa, joten tein myös trikoopyjaman itselleni. Punainen Triteksistä ostetty Nanson lammaskangas oli reikäinen keskeltä, joten piti ottaa avuksi samanlaista harmaata kangasta. Yläosan kaava on vanhasta luottotrikoopaidankaavastani Suuresta käsityölehdestä 90-luvun puolelta ja alaosa flanellipyjamasta 2000-luvulta.

Tässä toisessa kuvassa näkyy paremmin lammaskuvio. Kuvaan on päätynyt myös "ompeluapurini" Rasselikin.

T-paita kuvat tuli otettua kahteen kertaan, kun ekalla kerralla tuli sekundaa ilman salamaa. Kuvia katsellessa kauhistuu aina omia mahamakkaroita, joista olisi ehkä syytä hankkiutua eroon! Tässä lomallahan olisi hyvä aloittaa...

Lomatunnelmista,

Saara

Virallista tummaa

Opiskelu- ja purjehduskaverini väittelee perjantaina. Oli ilo saada kutsu myös hänen karonkkaansa. Tosin kutsu aiheutti myös päänvaivaa puvun suhteen. Pukukoodina on tumma puku, joka naisella tarkoittaa pitkää iltapukua. Aikaisempi pitkä iltapukuni on jo hieman kulunut (ja varmaan pienikin), joten päätin tehdä uuden puvun juhlaa varten.

Kaava on Ottobre Womanista 2/2008. Lehdessä mekko oli tehty pellavaryppykankaasta. Yritinkin alunperin etsiä kuviollista kangasta, mutta ei löytynyt sopivaa, joten päädyin peruspolyestersatiiniin. Ottobren kaavaa ja ohjeita täytyy ehdottomasti kehua, koska niin selkeitä  iltapukuohjeita en ole ennen päässyt käyttämään. Boleron kaava on muokattu Suuren käsityölehden Nuori suunnittelija-kavasta.

Asukokonaisuuden täydentää tietysti sopiva laukku. Kaava oli Ihanat itsetehdyt-laukut -kirjassa, mutta suurensin sen vapaalla kädellä piirtäen, joten ei se ihan samanlainen ole. Hihnan solmu on mielestäni kiva! Kiinnitykseksi laitoin napin sijaan vetoketjun, ettei tavarat tipu kesken matkan.

Kuvat ovat vähän mitä ovat, mutta perjantaina toivottavasti otetaan parempia kuvia.

Juhlia odotellen,

Saara

Taas jämäpaloista

Löysin hyvin asiapitoisen blogin, jossa keskitytään elämän järjetykseen saamiseen, moneltakin kannalta. Yksi osa on turhasta tavarasta luopuminen. Se herätti paljon ajatuksia minussa. Lisäilinkin heti muutama tavaraa Netcycleriin. Muuten sitten yritin siivota kankaita järjetykseen ja sieltäkin karsin muutamat tilkut myöskin sinne Netcycleriin.

Facebookin Ompleuelämää-ryhmässä oli viime viikolla haasteena ommella kassi. Alunperin ajattelin tekeväni jonkin laukun Ihanat itsetehdyt laukut- kirjan ohjeilla, mutta aika ei riittänyt ja päädyin siihen siniseen kassiin, josta täällä aikaisemmin jo kirjoittelin. Ajatus muhi päässä ja sunnuntaina aloitin käsilaukun, johon lähes kaikki tarvikkeet löytyivät jämä- tai kierrätysosastolta kotoa.

 

Päällikangas on joustavaa flanellipintaista housukangasta. Sitä oli naftisti riittävästi tähän kassiin. Loput tilkut heitin sitten pois. Tuin päällikankaan tukikangas tilkuilla. Päällikangas on sen verran paksu, etteivät tukikankaan reunat tule esille päällä. Vuorin leikkasin vanhasta keinokuituisesta ohuesta hameestani. (Tein sen varmaan suunnilleen 1999, koska muistan sitä käyttäneeni sinä kesänä.)

Vetoketjukin oli kierrätetty. Sen irrotin edellisen bloggauksen tunikasta ja heti otin uudelleen käyttöön! Ylläolevassa kuvassa näkyykin parhaiten laukun yläosa, johon tein ikään kuin sisäänjäävän vetoketjun. Ainakin talvella on mukava, ettei lumi pääse satamaan laukun sisään. Ainoat uudet osat laukussa olivat olkahihnan kiinnitysrenkaat, jotka ostin Ompelukonekeskus Koivusta ostosreissullani reilu viikko sitten. Niistäkään ei ihan euroakaan kustannusta tullut.

Tykkään kyllä tällaisesta jämien ja kierrätysosien käytöstä! Tosin varjopuolena on se, että niitä jämiä ja kierrätyskankaita on kaapit pullollaan, kun mitään ei muka voi heittää pois.

Sain työkaveriltani pariksi päiväksi lainaan Aloevera-tuotteita kokeiltavaksi. (Hän myy niitä kotikutsuilla.) Eilen tuli naamaa ja varpaitakin puunattua ja rasvattua tavallista paremmin. Vielä pari päivää saan niitä kokeilla -saa nähdä, miten naama on hyvässä kunnossa tällaisen kuurin jälkeen.

Keskiviikon ajatuksissa,
Saara

Pieniä ompeluita

Eka ompeluni tänään oli tavallinen kangaskassi. Materiaalina oli noin 10 vuotta sitten saamani enstex-kankainen talkooliivi.

Toinen pieni ompelutyö oli Jaakon neuleen kainalon parsinta kokoon. Siitä ei tietenkään ole kuvaa...

Kolmas työ oli pari vuotta sitten tekemäni tunikan kiinnityksen vaihtaminen vetoketjusta nappiin. En missään vaiheessa oikein ollut tyytyväinen vetoketjuun, ja siksi tunika jäikin käyttämättä. Kokeilin vetäistä tunikan vetoketjun kiinni ollessa päälle ja hyvinhän se päälle meni. Jätin kuitenkin yläosaan pienen halkion.

Tunika ennen

Tunika jälkeen

 Aamulla tein myös eilen aloittamani sytykeruusut valmiiksi. Monissa blogeissa näyttäisi moni tekevän sytykeruusut upottamalla ne  yläreunasta steariinisulaan. Itse teen homman toisinpäin eli kaadan ruusun sisään ja päälle steariinia, pariinkin otteeseen.

Työ vie voimia. Erityisesti rassaa se, että päivät ovat rasittavuudeltaan todella erilaisia. Maanantaina ja tiistaina tunnit alkavat aikaisinkaan klo 11 (koko kevään ajan...), mutta loppuviikosta on kaksi 8.00 alkavaa päivää, jotka myös kestävät iltapäivällä pisimpään. Ja torstaisin on opettajankokousta joka ikinen viikko klo 19 (tai useimmiten hiukan yli) asti. Ja tokikin teen lisäksi maanantai- ja tiistaiaamuisin tuntisuunnitelmia, kokeenkorjauksia, lausuntoja ym. oheishommia. Tietysti joku voisi ajatella, että turha valittaa, mutta minulle selkeä rytmi päivissä olisi tärkeää. Joka kevät viimeisen neljän vuoden ajan olen yrittänyt ajatella positiivisesti, että kyllä seuraavaksi vuodeksi saadaan parempi lukujärjestys. Valitettavasti viime vuodet ovat olleet kuitenkin yhtä alamäkeä sen suhteen. Nyt on onneksi lukujärjestyksen tekijä vaihtunut, joten voi hyvällä syyllä odotella muutosta positiiviseen suuntaan.

Käsityöt ovat todella tärkeä henkireikä. Opetustyössä toki näkee työnsä tuloksia, mutta ei niin konkreettisesti kuin käsitöitä tehdessä. Käsitöitä tehdessä myös ehtii ajatella ihan rauhassa asioita, toisin kuin työpäivän lomassa, kun koko ajan miettii mitä seuraavaksi on sanomassa ja tekemässä sekä vastailee oppilaiden kysymyksiin. Nuorempana moni ihminen ehdotti mulle kotitalous- tai käsityöopettajaksi ryhtymistä, mutta valitsin kuitenkin matemaattiset aineet, jotka nekin olivat jo aikanaan minulle innostavia ja kiinnostavia. Niissäkin voi aina sopivan tilanteen tullen yhdistää erilaisia kädentöitä (mm. saippuan valmistus, paperin teko jne...).

Tällaisista mietteistä,

Saara

Kangasostoksia

Työpäiviin osuu toisinaan pitkiä hyppytunteja, jolloin ehtii käydä asioilla. Liityin tällä viikolla Facebookissa Ompeluelämää-ryhmään, missä vastaan tuli Tesomalla sijaitseva loistava trikookauppa Triteks. Viime viikonloppuna ompelin ison osan jäljellä olleista trikoista, joten trikootäydennys oli tarpeen. Eilen ajelin sitten kesken päivän toiselle puolelle Tamperetta Triteksiin. Ja kyllähän sieltä sitten sitä täydennystä löytyi... Jälkeen päin tutkailin ostoksiani ja kangasta kertyi 6,5 kg ja melkein 20 metriä! Tällä kertaa pääosa kankaista oli kuviollisia ja melko tummasävytteisiä. Johtuu varmaan siitä, että kotona on jäljellä kirkkaamman värisiä kankaita.

Kuviolliset kankaat

Yksiväriset kankaat

 Selailin muistivihkoani ja sain todeta, että viime vuonna en käynyt kertaakaan Triteksissä. Edellinen kerta oli Marjan ja Riinan kanssa kesällä 2010. Kilohinnat ovat nousseet maltillisesti. Aikaisemmat hinnat olivat kuviolliset 12 e/kg, yksiväriset 8 e/kg, kuviolliset II-laatu 6 e/kg ja yksiväriset II-laatu 4 e/kg. Nyt hinnat olivat kuviolliset 14 e/kg, yksiväriset 10 e/kg, kuviolliset II-laatu 7 e/kg ja yksiväriset II-laatu 5 e/kg. Kyllä tuolta kivoja kankaita edullisesti saa.

Triteksin jälkeen kurvasin Pispalan valtatielle Ompelukonekeskus Koivun Ompelijanmaailmaan. Sieltä mukaan tarttui vain saumurilankoja ja kuminauhaa. Alkoi tulla jo kiire töihin. Kauppias on kovin puhelias ja erehdyin kyselemään kirjontaohjelmistoista... No, ajoissa ehdin silti perille, vaikka tovi menikin.

Alkuviikosta valmistui pari viime viikonloppuna aloitettua trikoopaitaa. Vaaleansinisen paidan kangas oli ilmeisesti viskoosia, koska se tarttui kuiviin sormenpäihin välillä ikävästi. Molemmissa paidoissa oli kaavana Ottobren 303.

Tässä on mietinnässä jo seuraavat ompelut. Uusimmassa Ottobre Womanissa oli pari kivaa mallia, joita voisi vaikka kokeilla.

Lauantaimietteissä, Saara

Sukkia ja paitoja

Aikaisemmista neule- ja virkkuutöistä on jäänyt lankoja pieniä määriä. Niistä aloin joululomalla neuloa sukkia sukulaislapsille. Heille  kun ei kukaan mukaan sukulainen sukkia neulo ja olen sopivasti tässä viime aikoina siihen innostunut.

 

Ensin syntyi perheen isosiskolle vasemmanpuoleiset sukat Lankamaailman Raggegarnista (aika karkean oloista lankaa, muuten) ja valkoisesta 7 veljeksestä. Sitten jatkoin Kärkkäisen Laurin villalangalla, 7 veljeksen yksivärisellä ja Raita-langalla raidalliset sukat perheen pikkusiskolle. Langanjämät loppui tietysti kesken ja jouduin lopussa vähän sovittelemaan. Nyt on puikoilla jo hyvin aloitettuna perheen pikkuveljelle sukat.

Eilen sain takaisin ompeluinnostuksen ja aloin ommella pois varastoista trikoojämiä ja ihan aloittamattomiakin trikoopakkoja. Leikkelin 4 pitkähihaista trikoopaitaa ja 5 bokserit eilen. Ehdin ommella vasta puolet, koska tuli vastaan lankojen värinvaihto saumuriin ja peitetikkikoneeseen. Kaavana käytin paidoissa Ottobren 303 kaavaa, joka ilmeisesti on aika sama kuin itse lehdessä joskus julkaistu "Slimfit"-paita.

 

Punainen trikoo on ollut ainakin 10 vuotta odottamassa käyttöä. On todella joustavaa kangasta!

Raitakangas on ostettu vuosi tai pari sitten Triteksistä. Nyt voisi taas olla ajankohtaista suunnata sinne. Toivottavasti kauppa edelleen on voimissaan!

Punaisesta kankaasta tein muuten silloin 10 vuotta sitten ranglanhihaisen paidan, joka vieläkin on käytössä kotipaitana. On pysynyt kyllä yllättävän hyvänä, vaikka paljon olen sitä käyttänytkin!

Vanhaan blogiin taisin lyhyesti esitellä ompelukalustoani, mutta tänne hän voisi laittaa myös mukavasti välisivuksi esittelyt. Täytyypä yrittää nyt saada se aikaiseksi...

Saara

Keskeneräisistä valmista

Eilen sain askarteluhuoneen seinälle uudella tavalla vanhat vitriinikaapit. (Täytyy vielä huomautta jälkikäteen, että Jaakko ne mulle ystävällisesti asensi, en voi ottaa kunniaa itselleni.) Jouduin siinä samalla siivoamaan koko ompelupöydän. Olipa ihanaa sitten askarrella ja ommella puhtaalla ja tilavalla pöydällä, jollaista ei pitkiin aikoihin ole näkynytkään. Kaappien alle sijoitettiin viime aikoina WC:ssä ollut puinen lokerikko. Se on aikanaa Ikeasta ostettu Förhöja, joka on aikaisemmin myös keittiössä sijainnut, mutta päätyi nyt lopultakin ihan kunnolla käyttöön. Tuonne on mukava sujauttaa kaikkia pieniä tarvikkeita.

Edellisen kirjoituksen salaperäinen kuva liittyi uudistusprojektiin, jossa maalasin ja päälystin kankaalla vanhan ilmoitustaulun. Aika helppo homma, kun vaan sai ryhdytyksi siihen. Ilmoitustaulu tuli ompelupöydän päälle seinälle.

Ennen:

Jälkeen:

 

Kaapissa on valitettavan täynnä keskeneräisiä töitä sisällään pitävä laatikko. Sieltä nappasin pari vuotta sitten kesken jääneen Jaakon kansionpäällisen. Syy keskenjäämiseen oli kirjontakuvioiden suunnittelu, jota ei vaan millään  saatu mieleiseksi. Nyt päädyin yksinkertaiseen vaihtoehtoon: kanteen tuli vain yksinkertainen teksti.

 

Lopputulos oli ihan siisti farkkulook.

Sisäkannessa on pieni tasku kynille.

Toisena keskeneräisenä valmistui koirallemme Rasselille kirjottu huivi. Kirjonta on tehty parisen vuotta sitten. Nyt tuli aika nopeasti päärmättyä reunat ja ommeltua silkkinauha yläreunaan. Teksti kuuluu: "Vähäks mä oon söpö!"

Uutta laminointikonetta kokeilin eilen, myöskin pöydältä löytyneitä tarvikkeita hyödyntäen. Leikkelin vanhoista seinäkalentereista A5-kokoisia kuvapaloja, jotka laminoin. Muutamista tein jo vihkoja Bind-it-allilla, osa jäi varastoon odottelemaan. Kuvien ylijäämäpalasista tuli laminoituja kirjanmerkkejä, joita voi hyvin vaikka kirjeessä lähettää pikkulahjoina.

Loppiainen meni jo, joten edessä on joulukoristeiden poiskerääminen. Ulkovalot saavat vielä jäädä, mutta muuten taidetaan siirtyä tavalliseen sisustukseen vähitellen.

Saara

Loman loppupuolella

Loma tekee aina hyvää. Valitettavasti se alkaa tällä kertaa olla jo loppupuolellaan. Tänään oli varsinaisesti loman viimeinen päivä, vaikkakin ennen töihin menoa on vielä loppiaisella pidennetty viikonloppu edessä.

Tänään oli ohjelmassa Jaakon työkaverin ja myös oman nypläyskaverini Kaisan väitöstilaisuus. Hyvin oli mielenkiintoinen aihe, ioniliikkuvuusspektroskopia. (Yksinkertaisesti sanottuna kyseessä oli eräs menetelmä tunnistaa ilmassa olevia kaasuja.) Suurelle osalle se tietysti on ihan hepreaa, mutta itsekin samoja asioita opiskelleena kuuntelin kyllä mielelläni Kaisan väittelyä. Vähän tuli itsellekin mieleen, että olisiko silti pitänyt opettajan hommien sijaan lähteä tekemään jatko-opintoja. Tänä vuonna on edessä monta opiskelukaverieni väitöstä...

Ennen väitöstilaisuutta poikkesin Lidlissä, koska meinoslehtisen mukaan sinne oli tänään tulossa laminointikoneita ja muita konttoritarvikkeita. Laminointikone ja paperileikkuri ovat olleet ostoslistalla jo jonkin aikaa ja nyt vihdoin sain itseasiassa molemmat. Mukana tullut paperileikkuri tosin leikkaa maksimissaan 3 paperia kerralla, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Laminointikoneen lisäksi Lidlistä lähti mukaan kartonkia, kirjekuoria, laminointitaskuja ja näppäriä muistilappuja, joita voi pitää kansiossa mukana.

Väitöstilaisuuden jälkeen kävin Kalevan Prismassa, mistä löytyi nätti postilokerikko (-50% joulutuotteista!) ja Ihanat itsetehdyt laukut -kirja.

 

Mulla on käynnissä askarteluhuoneen järjestely, mistä johtuen yritän tehdä kaikenlaisia vastaantulevia keskeneräisiä töitä valmiiksi. Eilen nappasin pöydältä hellehatun kuvun, joka menetti pesussa lierinsä. (Lierin ja kuvun välissä oli ollut paperinarukudelmaa, joka ei vettä kestä.) Ompelin hattuun uuden lierin. Hattu päätynee 6-vuotiaalle kummitytölle.

Askarteluhuonetta siivotessa löytyi eräs muukin projekti, joka ei oikeastaan alunperin ollut projekti, mutta siitä sellaisen tein. En vielä kerro, mistä on kyse, että seuraavassa arvoituksellinen kuva projektiin liittyen... Tarkkasilmäinen huomaa, että fysiikan lait ovat edelleen voimassa, vaikka muutakin voisi ensisilmäyksellä epäillä. (Ja kuvassa näkyy meidän "tyylikkäät" alkuperäiset pesuhuoneen laatat, joista toivonmukaan, jossain vaiheessa päästään eroon...)

Meillä on täällä kotona tyttöjen ilta, kun Jaakko on Kaisan väitösjuhlassa. Yleensä työkavereille annetut kutsut väitösjuhliin on ilman seuralaista, joten minä jäin kotiin. Mukavasti se aika tässä silti on kulunut!

Leppoisaa loppiaista!

Saara